Puumanaisen päiväkirja

Itsenäisyyspäivän aattona oli ystävällä Tikkurilassa naisten ilta. Tiedossa oli maailman parantamista, juoruamista, syötävää ja juotavaa. Eli just passeli ilta mulle tiedossa. 😆

Alun perin meitä oli tulossa paikalle enemmänkin, mutta sitten meitä oli lopulta viiden hengen lössi.

Oli ihana nähdä ystävää  ja tutustua kolmeen uuteen ihmiseen.

Juttua riitti, juomat oli kylmiä ja ruokakin maistui.

Illan mittaan siirryttiin markan baariin karaokeen ja sieltä Shamrockiin karaokeen ja Remun keikalle. Kuten aiemmin sanoinkin, niin tykkään ihan sikana käydä keikoilla. Ja ei oikeastaan oo edes mitään linjaa, että millaisilla keikoilla kävisin. Käyn ihan mielellään kaikilla keikoilla jotka vaan yhtään menee mun musamakuun. Muutama viikko sit Arttu Wiskaria ja tänä iltana Remua ja Hurriganesia. 🙂

http://www.shamrock.fi/

Hurriganesia oon joskus teini-iässä kuunnellut aika paljonkin. C-kaseteilta ja vinyyleiltä. Aikoinaan kävin ruotsissa Tukholmassa laivalla ja painelin siellä levykauppaan ja kysyin Hurriganesin levyä. Oliskinko ollut 14-16v. myyjä ihmetteli, että miten noin nuori tyttö voi sen bändin tietää, mutta tottahan toki. 😛

I will stay, bourbon street.. Yksiä ihan lempparibiisejä. 😛

Keikka oli energinen ja oli  mun mielestä kyllä hyväkin. Olin vähän skeptinen mennessäni, koska olin vähän kuullut, että Remu ei ihan vedossaan olisi, mutta kyllä mä tykkäsin. 🙂 Ja täytyyhän se muistaa, että herra on jo aika hyvässä iässäkin. 🙂

Ja täytyy muuten sanoa, et toi Shamrock on kyl sopiva paikka mulle. Karaokee, keikkaa ja bilistäkin löytyy. Ja edellisen kerran, kun käytiin kundikamun kanssa siellä, niin karaokehomma ei onnistunut, kun mentiin sen verran ajoissa jne. niin saatiin hyvityksenä molemmat 2 olutlippua. Oikeasti oli huippu palvelua! 🙂 Olutliput käytin kyllä tällä kertaa itse, sori vaan mieheni! 😉 😀

Miten sä juhlit itsenäisyyspäivän aattoa? 😀

Oon joskus aikoinaan alkanut pyörimään Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilatouhussa mukana, kun lapset olivat pienempiä. Kävin vapaaehtoisena lasten kanssa pitämässä perhekahvilaa auki. Se oli  mukavaa touhua!

Lasten vähän kasvaessa homma vähän jäi, mutta nyt sitten olen yrittänyt aktivoitua mukaan uudelleen!

Syksyllä pääsin paikallisen MLL osaston hallitukseen mukaan ja tästä varmaan lähtee sitten hommat ihan uudella buustilla menemään eteenpäin omalta osaltani. 😛

Lauantaina vietettiin vapaaehtoisten päivää ja meidän osasto järjesti meille vapaaehtoisille ihanan illan ravintolassa.

Porukalla syötiin ja osa myös vähän joi (juomat omaan piikkiin kyllä). Höpöteltiin mukavia ja joululahjatkin saatiin! Kyllä oli niin mahtavaa, että meitä näin huomioitiin.

Itse valitsin listalta Mixed grill annoksen ja oli  kyllä hyvä. Nam.  Varsinkin annoksessa oleva kana oli todella hyvää!  😀 Possussa oli vähän omaa makua, mitä ihmettelin, mutta kaikki meni lautaselta kyllä!! 😀 Lohkoperunat tulivat omassa kulhossaan, olivat kyllä hyviä ja nekin menivät kaikki. Haha!! Ei siis valitettavaa todellakaan ruuasta.

Syömisen jälkeen käytiin hakemassa mun mies mun luota, missä hän oli ottamassa pikku levot ennen illan rientoja. Miten niin hän rakastaa nukkumista!! 😆

Siitä sitten porukalla yhden ystävän luo iltaa istumaan. Illan mittaan siirryimme ensin toiseen paikkaan piipahtamaan oluilla, kunnes lähdimme vielä isommalla porukalla tilataksilla pidemmälle Sälinkään kylässä olevaan Wäinölä nimiseen baariin. Mesta on aika makea. Hauska / hieno sisustus ja hurjasti oli paikallista porukkaa iltaa viettämässä. Laulamaan oli tarkoitus päästä ja niin päästiin ja tosi nopeesti. Siitä kiitos vetäjälle! 🙂

http://gasthauswainola.com/

Ilta päättyi jälleen tilataksin kurvailun vielä toiseen baariin (varsinainen maaseutukierros 😉 ).

Kiitos kaikille ketkä olivat osallisena jollain tapaa illassa! Paljon tuli kohdattua ihan uusia ihmisiä, paljon vanhoja kavereita ja tuttuja. Onnekas oon kyllä, kun niin paljon kivoja ihmisiä elämässä mukana. Makee ilta kyllä! 😀

Teetkö sä vapaaehtoistyötä? Jos niin, mitä teet? =D

 

 

 

Kundikamun kanssa meille on tullut tavaksi käydä säännöllisin väliajoin Pirkanmaalla. Sielläpäin asuu yksi mun vanha ystävä yli kahdenkymmenen vuoden takaa. Ystävälläni on myös nuorempi mies (jos sillä nyt toisaalta mitään tekemistä tämän asian kanssa on) ja meillä neljällä menee niin hyvin jutut yksiin, että pakko on nähdä aina kuukauden-parin välein ja pitää viikonloppu hauskaa yhdessä. 😆

Tälläkin kertaa huristelimme autolla matkaan heti, kun tuo mieheni pääsi töistä perjantaina ja siitä se reissu aina alkaa. =D Paluu on aina sunnuntaina, eli kaksi vuorokautta aina syödään, juodaan, seurustellaan, saunotaan, pelataan korttia, käydään karaokessa ja milloin mitäkin.

Tällä kertaa juhlimme ystäväni synttäreitä viikon etuajassa ja muutenkin elämää ylipäätään, niin olimme vuokranneet kimpassa paljun viikonlopuksi.

Hauskaa juhliin ja tapahtumiin

Kun päästiin perille, niin siellä se palju jo odotti meitä lämpimänä. Minä ja kundikamuni ei oltu ennen paljuiltu joten senkin suhteen se oli niin makee juttu.

Siinähän se perjantai vierähti sukkelasti paljussa porukalla istuen. Pari-kolme tuntia meni hujauksessa. Myöhemmin illalla ennätettiin vielä karaokeen paikalliseen pikkubaariin.

Lauantai meni aikalailla samalla kaavalla. Ruokaa, juomaa, paljua useampi tunti, pelejä ja villejä juttuja. 😉 =D Karaoke jätettiin kyllä suosiolla väliin, kun oltiin jo kaikki niin väsyneitä useamman tunnin paljussa lillumisesta.

Huikee viikonloppu jälleen takana ystävien seurassa!! Seuraava näkeminen voi mennä tammikuulle, kun joulu puskee väliin, mutta onpahan jotain mitä odottaa! =D

Onko sulla jotain ihanaa vanhaa kaveria ketä näät säännöllisesti vaikka asuisittekin kauempana toisistanne? =) Miten te juhlitte ystävyyttänne?

 

Lasten isän kanssa erottiin reilu vuosi sitten ja tämän vuoksi lapset ovat toisinaan myös isällään.

Pari viikkoa sitten pidimme nykyisin poikakaverini kanssa kahden keskiset pikkujoulut. <3

Olemme tavanneet tämän vuoden alkupuolella, mutta ensimmäinen yhteinen joulu on edessä. Tämän vuoksi varmaan kaikki tämä jouluhössötys menee jotenkin niin tunteelliseksi ja ihana fiilistellä yhdessäkin joulua.

Lapseni lähtivät isilään perjantaina iltapäivästä ja me laitoimme samoin tein saunan tulille.

Olin hankkinut meille kinkun kaupasta jo hyvissä ajoin ja sulattanut sen jääkaapissa parin päivän aikana. Lisäksi hankin meille vähän bataattilaatikkoa ja imellettyä perunalaatikkoa, hillosipuleita, herneitä ja salaattitarpeita. Ei mitään herkkuja liikaa, mutta sopivasti niin, että pääsimme joulufiilikseen.

Kun lähdimme saunaan, laitoimme myös kinkun uuniin. Kinkku oli sellainen pikkuinen, joten sen paistamisessa ei mennyt niin montaa tuntia.

Saunan jälkeen vähän laittauduimme ja fiilistelimme. Joulumusiikkia Spotifystä ja YouTubesta. Kynttilöitä paljon ja takkaan tulet. <3

Ruuan valmistuksen aikana tuo ihana mieheni tuli ja nappasi minusta kiinni ja vei minut tanssiin. Niin romanttista, että meinasin pakahtua. <3 Huh, sanon minä!

Kinkku, kun saatiin valmiiksi niin pääsimme syömään ja kyllä maistui niin hyvältä. Niin kinkku kuin laatikotkin. Aivan jouluiselta. Kaikki ruuat onnistuivat hyvin ja todellakin oli ruokaa tarpeeksi.

 

Ilta meni pöydän ääressä jutellessa ja elämästä nauttiessa. Hyvää musiikkia, ihanaa tunnelmaa.

Jossain vaiheessa iltaa annoin hänelle itse tekemäni pikkujoululahjan. Olin tehnyt joulukalenterin hänelle. Pusseihin olin laittanut erilaisia juttuja, mistä tiedän hänen tykkäävän. Lisäksi joinain päivinä hän saa vaan lapun, missä on esim. teksti, miksi hänestä tykkään. Joinain päivinä hän saa lapun, jossa on joku kiva teksti ja lisäksi lahjakortti johonkin asiaan. Esim. leffailtaan. Saa nähdä mitä hän tykkää, kun kohta alkaa joulukuu ja hän pääsee avaamaan ensimmäisen yllätyksen kalenteristaan. =)

Kun ilta eteni, niin mieheni pisti soimaan Jack Johnsonin Angel kappaleen. Kappale oli minulle omistettu ja se sai kyllä minut niin kuin hänetkin niin herkistymään, että ihan rehellisesti tunnelma oli niin upea. <3

Alla olevasta linkistä pääset biisiin. =)

https://www.youtube.com/watch?v=U9wu-lAQBHw

Kiitos sinulle ihana mieheni niin ihanasta illasta.

 

Musta on ihana käydä livekeikoilla.  😛

Livekeikoilla on ihan oma viehätyksensä ja fiiliksensä. Rakastan sitä, että saan fiilistellä keikkaa jo pitkin viikkoa, ennen keikkapäivää. Kuuntelen yleensä tulevan bändin / esiintyjän musaa pitkin viikkoa, jotta sitten olisin paremmin messissä, kun on keikan aika.

Vaatteita on kiva miettiä ja lookkia jo hyvissä ajoin. Yleensä päädyn aika lailla mustiin vaatteisiin. Musta on mun bilepukeutumisessa luottoväri. Hiustenpidennyksiä käytän joskus, nykään aika harvakseltaan. Muuta feikkiä en sitten käytäkään, paitsi meikkiä.  😀

Pari viikkoa sitten oli vuorossa Arttu Wiskarin livekeikka. Oon Artun nähnyt kerran aiemmin livenä Aitoon Kirkastusjuhlilla ja nyt oli sitten vuorossa ihan baarikeikka.

 

Ennen keikkaa yleensä käyn päivällä jo saunassa ja sen aikana joku saunajuoma fiilistä tuomaan ja siitä sitten alkaa pikkuhiljaa illan vietto. Saunan jälkeen meikkiä ja vaatetta ja sitten ruokaa ja juomaa enemmän.

Artun keikkailtana oltiin kundikamun kanssa sen verran väsyneitä edellisestä illasta (milloin vietettiin kahden keskisiä pikkujouluja -postaus siitäkin), että päätettiin tilata pizzat. Mulla oli pitkän aikaa aikoinaan, kun en tilannut pizzaa, kun pudotin painoa ja silloin tein aina itse pizzani. Mutta nyt oon mennyt vähän löysemmällä otteella -se on kyllä tuonut plus 10 kiloa vuodessa, mutta pudotellaan niitä sitten taas jossain välissä. 😉

Illan mittaan, ennen keikkaa, siirryttiin vielä naapuriin paukuille (meni niitä sitten siinä muutama loppupelissä), kun naapurin rouva tuli pyytämään meitä sinne iltaa istumaan.

 

Mulla on ystäviä laidasta laitaan. Nuorimmat alle kakskymppisiä ja sitten esimerkiksi naapurin rouva on mun äidin ikäinen, kuusikymppinen. Ja tosiaan oma kundikamuni on mua aika paljon vuotta nuorempi. Jos synkkaa, niin synkkaa, iästä välittämättä. Kaikki sitä tosin ei ihan hokaa, mutta mähän en ikävä kyllä sille mitään voi. 🙁

Hauskaa juttuu riitti ja illan edetessä siirryttiin  karaokebaarin kautta keikalle. Mä lauloin Dingon Nimeni on Dingo ja oli kyl hauskaa. Oon joskus vuosia sitten vetänytkin karaokee ja nykyään taas laulelen välillä. Vuosia meni välissä etten juurikaan ennättänyt karaokeen, kun lapset oli pienempiä.

Arttu veti baarin aivan tukkoon, varmaan osasyynä oli tuo Tähdet Tähdet -ohjelma missä Arttu silloin vielä oli mukana. Keikkakin meni jees, tunnin verran herra lauloi ja porukka oli kyl messissä kiitettävästi.

Käytkö sä livekeikoilla? =) Mikä niissä on susta parasta?

 

 

Lauantaina vietettiin perinteisiä mammailtamia ystäväni Nannan luona. Samalla juhlittiin yhden meiän mamman, Nannan 43v synttäreitä.

Me mammat tutustuttiin aikoinaan neuvolan kautta, kun kaikki odotimme esikoisiamme. Alettiin pitää yhteyttä ja näkemään säännöllisesti. Kiitos neuvolajärjestelmälle, että ylipäätään tavattiin!

Yhdessä jaettiin yösyötöt, parisuhdeongelmat, kakan värit, ensimmäiset kiinteiden maistatukset, ihan kaikki.

Vuosia on välissä kulunut ja edelleen jaetaan kaikki. Ihan kaikki. Jos joku olisi ollut lauantaina kärpäsenä katossa, niin voin sanoa, että korvia olisi punottanut.

Jännää on se, että tästä meidän aktiivisesta mammaporukasta kaikki ollaan erottu alkuperäisistä kumppaneistamme, kenen kanssa olimme yhdessä kun tavattiin ensi kertaa. Tosin yksi pari erosi ja palasi uudelleen myöhemmin yhteen.

Mammailtoihin kuuluu perinteinä syöminen ja melkein aina tortillaa -tortilla on muuten toinen mun suosikkiruoka pizzan ohella, voisin syödä päivittäin. Juodaan -enemmän tai vähemmän ja ennustuskortteja nostellaan myös. 🙂 Meidän omat traditiot. 😀 Ja aika usein lähdetään sitten vielä yöelämään joraamaan ja ihmettelemään menoa. Niin lähdettiin nytkin. Suuntana oli Järvenpään yö. Pikkujoulukansaa oli liikkeellä, mutta eipä juuri mitään ihmeellistä muuten. Itse kaipasin vähän koko illan omaa ihanaa miestäni  mukaan, mutta tällä kertaa ilta vietettiin ihan likkaporukalla.

Illasta jäi taas hyvät muistot, pieni väsymys -nukkumaan pääsin aamu kuudelta ja turvonnut maha kaikista herkuista ja juomista. 😉  😀

Onko sulla jotain kaveriporukkaa kenen kanssa ootte pitäneet pidempään yhteyttä? Mitä traditioita teillä on?

 

Olen miettinyt blogia jo vuosia. Aina se on johonkin jäänyt. Arjen kiireisiin, perhe-elämän muihin hommiin tai vaan saamattomuuteen.

Nyt tuntui olevan oikea aika. Just nyt. Katsotaan, mitä tästä vielä tulee.

Haastavaa ainakin, koska puhuminen on luontevampaa kuin kirjoittaminen. Joten pääsen haastamaan itseäni kirjoittamalla tänne.

Kiva, kun oot messissä!